Only a life lived for others is a life worthwhile.

Jokailtaisen pohdiskelusession päätteeksi mieleeni heräsi kysymys: onko maailmassa oikeudenmukaisuutta tai tasa-arvoa? Holokausti, kansanmurhat, sodat, ristiretket, tummaihoisten syrjintä, homoseksuaalien syrjintä, sukupuolisyrjintä, väkivalta... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mikä saa ihmisen toimimaan sadistisesti, noudattamaan järjettömiä käskyjä ja toimimaan vasten luontoaan?

Sorretaan ihmisiä ihonvärin perusteella, murhataan kokonainen kansa raa'asti vain yhden ihmisen käskystä, soditaan ja tapetaan myös viattomia ihmisiä uskonnon, vallanhimon ja monen muun syyn seurauksena. Aina käsky tulee joltakin korkeammalta taholta. Tämä pistää miettimään. Onko ihminen tosiaan näin heikko?

Tämä johtaakin kysymykseen: Onko olemassa itsenäisiä päätöksiä? Mielestäni ei. Syntymästä lähtien ihmisen normeja ja ajattelutapaa aletaan muokata yhteiskunnan normien mukaiseksi. Ihminen oppii mikä on oikein ja mikä väärin, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Myöhemmin elämässä tulee päätöstenteon aika, jolloin mietit mitä tehdä juuri näiden normien pohjalta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että mielipiteesi ja ajattelutapasi on mukautettu yhteiskunnan mukaiseksi. Ihminen miettii varmasti päätöstä tehdessään, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos unohdetaan "oikea ja väärä" ja päätös täytyisi tehdä täysin itsenäisen harkinnan pohjalta, on valinta täysin mahdoton. Täten ihminen toimii koko elämänsä ikäänkuin käskyjen armoilla.

Jos mietitään ihmisiä, jotka ovat yrittäneet taistella tätä vastaan, on kaava harmittavan usein samanlainen. Martin Luther King, Mahatma Gandhi... Liekö sitä tässä enää itsekään uskaltaa asiaa kyseenalaistaa.

Tommistoteles kiittää ja kuittaa.

"What is 'real'?" "How do you define 'real'?"

Mitä on olemassa? Mikä on todellista? Mikä määrittää todellisuuden?

"Mitä on olemassa?" kysymys on yksi filosofian useimmiten käsittelemistä kysymyksistä. Filosofian osa-alue Metafysiikka tai tarkemmin Ontologia pyrkii pohtimaan ja selvittämään olemassaoloa ja olemisen luonnetta.

Yleisen käsityksen mukaan todellisuuden määrittää se, mitä aistimme. Onko asia kuitenkaan näin? Aistit koostuvat vain aivojen tulkitsemista sähkökemiallisista impulsseista. Mistä tiedämme etteivät aivomme valehtele?

Ontologian suuntaus ontologinen idealismi selittää todellisuuden luonteen henkiseksi. Henki tarkoittaa tässä tapauksessa mieltä, jumaluutta, havaintoja yms. Maailman historian tärkeimpiin filosofeihin lukeutuvaa filosofia Platonia pidetään usein idealististina.

Ontologinen materialismi luonnehtii todellisuuden aineelliseksi, fysikaaliseksi ja konkreettiseksi kokonaisuudeksi. Materialismi kieltää jumalien ja henkien olemassaolon, joten se yhdistetään usein ateismiin ja agnostismiin. Kreikkalaista filosofia Aristotelesta pidetään materialismin edelläkävijänä.

Dualismi kuvaa todellisuuden kaksijakoiseksi. Todellisuus koostuu sekä hengellisestä että aineellisesta olemuksesta. Dualismissa siis erotetaan hengelliset tunteet fysikaalisista ja aineellisista reaktioista ja kokonaisuuksista. René Descartesin "Cogito Ergo Sum (Ajattelen siis olen)" lausahdus on yksi dualismin tunnuksista.

Itse olen materialismin kannalla, sillä se on ainoa, joka on todistettavissa teoreettisesti. Aivoissa tapahtuu biologisia ja sähkökemiallisia reaktioita ja maailma on fysikaalinen kokonaisuus.

Tommistoteles kiittää ja kuittaa.

Its better to know some of the questions, than all of the answers.

Millaiset asiat kehittävät kykyä ajatella itse? Millaiset asiat
estävät sitä? Esiintyykö lukiossa asioita, jotka pikemminkin estävät
kuin kehittävät kykyä ajatella itse? Mitä voit itse tehdä, jotta
kykysi ajatella itse kehittyisi eikä taantuisi?

Ajattelemisen kykyä kehittävät kaikenlaiset pohdiskelutehtävät ja käytännön tehtävät. Mielestäni ajattelemisen ja sen opettelun tulisi olla suurempi osa lukiota ja koulunkäyntiä yleensäkin. "Luettele markkinatalouden pääpiirteet" tyyliset tehtävät ovat harmittavan yleisiä lukiotasolla ja kyseiseen tehtävään vastattaessa ei juurikaan tarvitse ajatella. Kunhan on vain opetellut ulkoa. "Pohdi markkinatalouden ja suunnitelmatalouden eroja" tyylinen tehtävä taas olisi mielestäni oppimisen kannalta merkittävästi järkevämpi. Sana "pohdi" kehottaa ajattelemaan itsenäisesti.

Miksi olisi tärkeää asettaa arvoja, tavoitteita ja päämääriä?

Arvot, tavoitteet ja päämäärät ovat erityisen tärkeitä elämässä. Ihminen elää asettamiensa arvojen puitteissa ja ihminen elää tavoittaakseen asettamansa tavoitteet ja päämäärät. Ilman minkäänlaisia tavoitteita ja päämääriä elämä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä. Päämääriä voi olla laidasta laitaan; onnellisen elämän elämisestä varakkuuden, kunnian ja kuuluisuuden himoamiseen ja tavoitteluun. Ihminen ilman päämääriä ja tavoitteita on eksyksissä ja etsii onnellisuutta ja menestystä tuloksetta, sillä hän ei tiedä mitä tai mistä sitä etsiä.

Millaiset asiat kehittävät kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista
ongelmia? Millaisia mahdollisuuksia tiedon soveltamiseen lukion
oppitunnit antavat? Mitä voisit tehdä, jotta oppimisit soveltamaan
oppimaasi tietoa?

Lukiossa ongelman ratkaisuun painotetaan etenkin matematiikassa. Etenkin tehtävät, joissa on sanallinen tehtävänanto kehittävät ongelmanratkaisutaitoa. Tiedon soveltamista voisi etenkin harjoitella tulkitsemalla opeteltavan aiheen omin sanoin joko suullisesti tai kirjallisesti. Mielestäni lukiossa tulisi olla enemmän suullisia kokeita, etenkin reaaliaineissa. Tämä kehittäisi tiedon soveltamisen ja itsenäisen ajattelun taitoa.

Millaiset asiat kehittävät kykyä hahmottaa kokonaisuuksia? Oletko sinä
hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia? Mitä voisit tehdä kehittyäksesi
tässä taidossa?

Kokonaisuuksien hahmottaminen kehittyy etenkin avaruusgeometriassa sekä kuvaamataidossa. Avaruusgeometria on mielestäni kiehtovaa. Kolmiuloitteisten kappaleiden lävistäjien ja halkaisijoiden hahmoittaminen on haasteellista ja ihmismielen kokonaisuuksien hahmottamisen kyky alkaa koetella rajojaan. Itse olen aina ollut hyvä geometriassa ja avaruuskappaleiden hahmottamisessa. Kokonaisuuksien hahmottamista voi harjoitella, kun yrittää mielessään pyörittää avaruuskappaleita ja ajatella, miltä ne näyttävät eri suunnista katsottuna tai ajatella neliuloitteista todellisuutta. Haasteellista, mutta kiintoisaa huomata, kuinka superälykäs ihmismielikin on rajoitteinen.


Millaiset asiat kehittävät muista ihmisistä välittämistä ja luonnosta
välittämistä?

Ihminen on vastuussa luonnosta. Tämä jää harmittavan usein monilta unholaan. Sivusta joutuu katsomaan, kuinka kotiplaneettaamme tuhotaan hitaasti, mutta varmasti. Puheet ilmastonmuutoksesta, ydinjätteestä, ilmaston saastumisesta ja jäätiköiden sulamisesta eivät edelleenkään taida mennä kaaliin. Niitä pidetään myytteinä tai vitseinä ja monesti kuulee, kuinka asiasta vitsaillaan ja naureskellaan, kuinka ilmastonmuutos on vain pelottelua. Surullista. Keinoja, joilla saataisiin kaikki ihmiset saataisiin välittämään luonnosta ei ole, sillä kaikessa älykkyydessään ihmismieli on joissain tapauksissa yllättävän tyhmä.

Tommistoteles kiittää ja kuittaa.